Sápmin tulevaisuus: Šurnalisti ja kirjailija Arne Müller johtaa juttelusarjaa

Föörelääsninkiä/luentoja ja jutteluja osana Tähitten jalanjäljissä: Britta Marakatt-Labban broteeratut mailmat lokakuusta/oktuuperista 2024 –maaliskuuhun/marshiin 2025

Tähitten jalanjäljissä – Britta Markatt-Labban broteeratut mailmat oon taiteilijan ensimäinen retrospektiivinen näyttely niin Sápmissa ko Ruottissa. Se oon näkösellä Kin nykyaikataitheen myseymmissä Giron/Kierunassa 23 oktuuperia/lokakuuta – 16 maaliskuuta/marsia 2025.

Maankäyttö, raaka-aihneitten käyttö ja klimaatinmuutoksen seuraukset poronhoijole Sápmissa oon matkassa Britta Marakatt-Labban broteeratuissa mailmoissa.
Hään oon syntynyt Idivuomassa, assuu nyt Yli-Sopperossa ja oon pitkhään ollu yks Sápmin intresanttimista taiteilijoista. Hään oon neulan ja langan avula luonu vilisevän kertomuksen taistelusta miljöön ja arjen puolesta, mytolokiista ja unelmista, saamelaisten pärspektiivistä. Kattojat saava kohata sen 24 metriä pitkän broteerauksen Historjá (2004-2007), missä tapahtumat historiassa niinku lyyriset kuvat luonosta ja maakiset hetket oon myötä sammaa aikaa. Yks vereksiimistä teokista näyttelyssä, Jälkiä/Luođđat, kertoo riskistä ko haethaan mineraalia ja kunka tuulimyllyt estävä poroitten vaelusta. Kaikki semmosta joka vaikuttaa taiteilijan koko kotiseuthuun.
Osana näyttelyä Kin järjestää föörelääsninki/luento-sarjan niistä asioista mistä Britta Marakatt-Labba kertoo hänen taitheessa. Sarjan oon pannu kokhoon Arne Műller, joka oon Uumajassa toimiva friilans-šurnalisti ja kirjailija ja joka oon kirjottannu kirjat ”Smutsiga miljarder – den svenska gruvboomens baksida” (Likasia miljaartia – ruottalaisen kruuvapuumin pahat puolet” (2013) ja ”Norrsken – drömmen om den gröna industrin” (Taihvaanvalkeat – unelma vihreästä intystriistä) (2023). Yhteistyö ABF:n kansa.

Lauantaina 26 nuvämperiä/marraskuuta kello 13:00

Drömmen om den gröna industrin, (Unelma vihreästä intystriistä) osa 1. Arne Műller, kirjailia ja friilans-šurnalisti Uumajassa pittää luenon. Vastaaja: Rickard Eriksson, prufessori ekonoomisessa jeokrafiissa Uumajan yniversiteetilä.
Pohjois-Ruottissa tapahtuu valtavia intystrii-satsauksia. Yhteensä 1 400 miljartia kruunua oon tarkotus investeerata Norrbottenissa ja Västerbottenissa. Oon rekkailtu ette tarvithaan vielä 100 000 uutta asukasta näihin kahtheen läähniin kymmenen vuen sisäle niin ette työpaikat täyttysit. Nämät satsaukset oon tuohneet toivetta, mutta niitten matkassa seuraa kans riskiä ja prubleemia. Kerithäänkös rakentaa asuntoja ja lisätä yhteiskunnassa sörvistä samassa vauhtissa ko intystriit rakenethaan? Kunkas suuria riskiä kunnat joutuva othaan? Tulleekos koko alue tästä hyöthyyn eli kasuavatko aluheeliset erot? Kukas saapi olla päättämässä suunasta ko paljon tapahtuu samala aikaa?

Tuorestaina 21 nuvämperiä/marraskuuta kello 17:00

”Drömmen om den gröna industrin”, del 2 (Unelma vihreästä intystriistä, osa 2) Arne Műller, friilansi ja kirjailija, Uumaja, pittää luenon. Vastaaja: Rickard Eriksson, prufessori ekonoomisessa jeokrafiissa Uumajan universiteetissä.
Yhteistä intystriisautsilla Pohjois-Ruottissa oon ette nämät eesauttava sitä vihreää siirtymää/grön omställning joka voimakhaasti vähentää hiilitioksiitipäästöjä. Tämä ette vaihettaa fosiilit polttoaihneet uusiutuvhiin/förnyelsebara polttoaihneishiin oon tarpeelista ja pitäs saa aikhaan nopeasti, mutta tuopii kans riskiä matkassa pohjoisheen. Tullimyllyt, sähköliljat ja uuet kruuat vaativa paljon maata ja seuraus tästä oon juuri riiat maasta, olletikki sen poronhoijon kansa joka oon jo ahistettu. Oonkos maholisista saa näköselle kylliksi sähköä ja metallia? Antavakko uuet intystriit niin suurta päästöittenvähenystä? Oliskos valintoja jokka vähentäsit sähön- ja rajalisten luononresyrsitten tarpheita?

Tuorestaina 12 joulukuuta kello 17:00

Hur påverkas renskötseln av ett förändrat klimat? ((Millä mallin klimaatinmuutos vaikuttaa poronhoithoon?) Gunhild Ninis Rosqvist pittää luenon, jeokrafian professori Tukholman yniversiteetilä. Vastaaja; Matti Blind Berg, puhhenjohtaja, Svenska Samernas Riksförbund.
Viimi vuona julkastussa artikkelissä Nature-lehessä kerrothiin ette 85 prosenttia Pohjoiskalotin pinta-alasta käytethään eri sortin ekonoomishiin aktiviteethiin. Tämä kilpaileva maankäyttö hinnertää poronhoitoa ko se yrittää soppeutua aina vain hankalamphiin olosuhteishiin klimaattimuutoksen takia. Gunhild Rosqvist, joka pitkhään oon syynäny sitä kunka klimaattimuutos vaikuttaa Pohjois-Ruothiin, selittää hänen tioista. Hään oon töissä projektin ”Att undvika den gröna omställningens dilemma – Behovet av klimatkonsekvensanalyser för områden med renskötsel i Sápmi”. ( Kunka vältää vihreän siirtymän tilemmasta/pulmasta – Tarve tehjä analyysiä klimaattimuutoksen seurauksista alueila missä oon poronhoitoa Sáphmissa.)

Tuorestaina 9 janyaaria/tammikuuta kello 17:00

Hur påverkas renskötseln av vindkraftsutbyggnaden? (Millä tavala tuulivoiman rakentaminen vaikututtaa poronhoithoon?) Per Sandström pittää luenon, tusentti mettän huushollaamisessa, Sveriges Lantbruksuniversitet. Vastaaja; henkilö Jellivaaran palkisesta.
Veres tutkimusraportti selittää niistä seurauksia mitä tuulivoimala oon porhoin. Malånin palkisessa, mihinkä oon rakenettu usseita tuulimyllyparkkia ja mihinkä vielä uusia meinathaan rakentaa, tuktijat saattava näyttää millä mallin poroitten liikkuminen oon muuttunu tuulivoiman tulon jälkhiin. Jällivaaran palkinen tullee kans saahmaan vaikutuksia koska usseita isoja parkkia meinathaan sinne rakentaa. Artikkelissä DN-debatt-sivula ryhmä tutkijoita oon sitä mieltä ette oon selvä ristiriita suuniteltun maale rakenetun tuulivoiman ja poronhoijon välilä Pohjois-Ruottissa.

Tuorestaina 13 fepryaaria/helmikuuta kello 17:00

Gruvorna och renskötseln – varför är motsättningarna så skarpa? (Kruuvat ja poronhoito – miksis ristiriiat oon niin kovia?)
Jåhkågasskan palkinen – Nils Johanas Allas, Talman palkinen – Lars Marcus Lilja Kuhmunen, Gabnan palkinen. Vastaaja: Daniel Fjellborg, valtionopin tutkija Luulajan teknisellä yniversiteetilä.
Oon usseita esimerkkiä kruuvaprojektista jokka oon ristiriiassa poronhoijon kans. Sitkein näistä oon Beowulf Miningin suuniteltusta rautamalmikruuvasta Gallokissa. Firma sai äskettäin luvan panna matkhaan toiminan. Talga Resourcesin meininkä panna pysthöön grafiittikruvia Vittangin ulkopuolela uhkaa katkasta Talman palkisen talvilaijunmaitten yhteyen. Gabnan ja Saarivuoman palkiset saavat tästä kans vaikutuksia. LKAB:n meiniki alkaa kaihvaan Per Geijer-malmia katkasee Gabnan saamekylän kulkemisen Kierunan siutti. Daniel Fjellborgin veres väitöskirja/avhantlinki ”Strategies and Actions in Swedish Mining Resistance” kertoo näistä protestista ja vastustuksesta.

Tuorestaina 6 maaliskuuta/marsia kello 17:00

Vart är vi på väg med ny-industrialiseringen i norr? (Mihinkäs olema matkala uus-intystrialiseeringin kansa pohjosessa?)
Paneelikeskustelussa matkassa Hans Andersson, Svenskt Näringsliv, Norrbotten, Per Anders Perdahl, varapuhheenjohtaja, Regionala Utvecklingsfonden, Stefan Mikaelsson, varapuhheenjohtaja, Sametinget, Hans Nilsson, Naturskyddsföreningen, Kieruna.
Tässä loppu-juttelussa käsitelthään isoja piirtheitä kehityksessä. Mitä isot intystrii-projektit tarkottavat kaupungitten ja maaseuvun kehityksele? Millä mallin sähkö-, ja metallitarve tyytytethään? Saattaako tämä kehitys jatkua ilman ette riiat lissäintyvä maittenkäytöstä poronhoijon kansa? Minkälainen oon Norrbotteni kymmenen, viienkymmenen ja saan vuen päästä jos kehitys jatkuu tätä nykyistä vauhtia? Oonkos toisia kehityssuuntia vaihtoehtona?

Osanottajat

Arne Műller oon šurnalisti ja kirjailija, joka assuu Uumajassa. Hään oon ollu retaktööri SVT:n paikalisile uutisille Västerbottenissa. Ensimäisessä kirjassa ”Smutsiga miljarder – den svenska gruvboomens baksida” (Likasia miljartia – ruottalaisen kruuvapuumin takapuoli” hään syynäsi miljööprubleemia ruottin kruuvapranšissa. Tämän jälkhiin hään oon kirjottannu kuus uutta kirjaa. Viimeks, kirjassa ”Norrsken – drömmen om den gröna industrin”, hään syynäsi isoja intystriisatsauksia pohjoisessa Ruottissa joila oon yhteys vihrehään siirtymhään. 2017 hään sano irti ittensä SVT;n työstä niin ette pysty täysaikasesti tutkhiin niitä kysymyksiä joita hään pittää erikoisen tärkeännä – klimaatinmuutos, luononvarat ja aluheeliset erot.

Rikard Eriksson, ekonoomisen jeokrafiian professori johtaa tutkimusta laitokseksessa Centrum för regionvetenskap (Cerum), joka toimii eri puolila Ruottia. Hään oon ennen kakkia tutkinu töitten jeokrafiiaa ja sitä mikä tekkee ette syntyy alueitten välilä eroja työlisyyessä ja hyvinvoinissa. Tällä hetkelä hään johtaa seittemän vuotta kestävää tutkimusohjelmaa, jonka Riksbankens jubileumsfond rahottaa ja jossa syynäthään sosiaalisia ja ekonoomisia seurauksia isoista ”vihreistä investeteeringistä Pohjois-Ruottissa”.

Linda Wårell oon avustava professori natšunaaliekonomiista Luulajan teknisellä yniversiteetilä. Wårelli oon tutkimustyössä keskittynny seuraukshiin kilpailulle ja yhteiskunnan ekonomiile se mikä koskee luononvaroja, eneršiitä ja miljöekonomiita. Mitä koskee luononresursia niin Wårell oon ollu myötä useassa tutkimusprojektissa, joissa oon syynätty kehitystä kansanvälisellä mineraali- ja metallimarkkinoila, ja niitä seurauksia ekonomiile mikkä oon tulheet kruuvitten toiminasta ja maankäyttökonfliktistä. Hään oon esimerkiksi ollu matkassa EU-projektissa Minatura, jossa oon tutkittu lissäintyvää kilpailua maankäytöstä Euroopassa ja kunka ratkasee näitä kiistoja. Wårell oon kans tutkinu kunka eneršiimarkkinan sais siirtymhään kestämphään eneršiisysteehmiin. Hään oon kattonu kaukolämmön rollia ruottalaisessa eneršiisysteemissä, kunka bio-tavaraa saattas käyttää tulevaisuuessa ja huushollitten valintoja mitä koskee transporttia. Tällä hetkelä Wårell oon matkassa projektissa joka syynää haminoitten ja muitten aktööritten rollia jos meinaa laajentaa väätkaasun/vetykaasun käyttöä. Tutkimuksen kautta Wårell oon perehtyny niihin seuraukshiin mikkä vihreällä siirtymällä/gröna omställningen ja intystriin kehityksellä oon yhteiskunnan ekonomiile Pohjois-Ruottissa.

Gunhild Ninis Rosqvist oon professori Tukholman ynivesiteetilä. Hään oon tunturi- ja pulaarialueitten tutkija joka oon keskittynny klimaatinmuutoksiin ja sen seuraukshiin lumheen, jäähän, vetheen, poronhoithoon ja kestävhään maankäythöön.

Daniel Fjellborg oon valtionopin tohtori ja oon kirjottannu väitöskirjan/aavhantlingin Luulajan teknisellä yniversiteetilä, ”Strategier och agerande i svenskt gruvmotstånd. Siinä hään kartottaa sitä vastustusta mikä viimi viientoista vuen aikana oon ollu kruuvia vasthaan Ruottissa, pohjosen Kierunasta etelän Österlenile. Tulokset näyttävä ette vastustajat haluava eesauttaa toisenlaisia yhteiskunnan kehityksiä, niinku miljöösuojelua, maanpruukia ja saamelaisia elinkeinoja. Hään tutkii kans kunka ympäröivä yhteiskunta saattaa vaikuttaa kruuvakonflikhiin laitten, politiikan ja kruuvafirmoitten käyttäytymisen kautta. Tutkimuksen ja oman taustan takia, Fjellborg oon syntyny ja kasunu kierunakylässä, hään oon nähny kunka käynissä olevilla ja uusila kruuvila oon niin hyviä ko huonoja puolia ja seurauksia paikalisessa yhteiskunnassa. Tällä hetkelä hään tutkii kunka firmoitten tialooki-prosessit saattava vaikuttaa siihen kunka paikalisesti hyväksythään eli vastustethaan kehitysprojektia intystriin muutosprosessissä pohjosessa.