Sámi boahtteáigi: samtalsserie med författaren och journalisten Arne Müller

Sámi boahtteáigi—Logaldallamat ja ságastallamat oassin čájáhusas I stjärnornas fotspår: Britta Marakatt-Labba broderade världar golggotmánus 2024-njukčamánnui 2025

I stjärnornas fotspår - Britta Marakatt-Labbas broderade världar lea dáiddára vuosttaš retrospektiiva čájáhus sihke Sámis ja Ruoŧas. Dat vuosehuvvo Kin dálááiggedáidaga dávvirvuorkkás Gironis golggotmánu 23.b. 2024 – njukčamánu 16.b. 2025.

Eanangeavaheapmi, vuođđoávnnasviežžan ja dálkkádatrievdamiid váikkuhusat boazodollui Sámis leat fáttát mat leat oassin Britta Marakatt-Labba sággon máilmmiin. Ađevuomis riegádan ja Badje Sohpparis orru nisu lea guhká leamašan okta Sámi gelddoleamos dáiddáriin. Náluin ja árppuin lea son hábmen eallasis muitalusaid birasdáistaleamis ja árgabeaivvis, mytologiijas ja nieguin, visot sámi geahččanguovllus. Geahččit deaivvadit earet eará Historjá (2004-2007) nammasaš 24 mehtera guhku sággon govain, mas sámi historjjálaš dáhpáhusat seaguhuvvojit čáppa luonddugovaiguin ja magihkalaš fearániiguin. Okta dain ođđa dáidagiin čájáhusas, Spår/Luottat, lea minerálaohcamiid váralašvuođaid birra ja movt bieggafápmorusttegat gártet eastan bohccuid johtolagaide, ja main leat váikkuhusat olles dáiddára ruovttuguvlui.

Oassin čájáhusas lágida Kin logaldallamiid fáttáin maid Britta Marakatt-Labba lokte iežas dáidagiin. Ráiddu lea čohkken Ubmis orru luođubargi journalista ja girječálli Arne Müller, gii lea čállán girjjiid "Smutsiga miljarder - den svenska gruvboomens baksida” (2013) ja "Norrsken - drömmen om den gröna industrin" (2023). Ovttasbarggus ABF:in.

Lávvordaga golggotmánu 26.b. dii 13:00

Drömmen om den gröna industrin/Ruoná industriija niehku, 1. oassi. Arne Müllera bokte logaldallan, luođubargi journalista ja girječálli, Ubmi. Respondeanta: Rickard Eriksson, ekonomalaš geografiija professor Ubmi universitehtas.

Mearehis stuora industriijaáigumušat leat jođus Davvi-Ruoŧas. Oktiibuot lea sáhka 1400 miljárdda ruvdnosaš investeremiin Davvi-Ruoŧas ja Västerbottenis. Meroštallan čájeha ahte dárbbašuvvojit lassin 100 000 olbmo goappaš dan guovtti davvileanas logi jagi siste deavdit visot ođđa bargosajiid. Áigumušat leat boktán doaivaga, muhto leat maiddái riskkat ja váttisvuođat. Leago vejolaš hukset orrunvisttiid ja viiddidit servodatbálvalusaid seamma leavttuin go mainna ođđa industriijaealáhusat huksejuvvojit? Man olu ekonomalaš riskka bággejuvvojit gielddat maidda dát guoská váldit? Oažžugo olles guovlu doarjaga dain industriijaprošeavttain vai lea go várra ahte guovllulaš erohusat sturrot? Geat besset leat fárus mearrideamen geainnu go ollu galgá dáhpáhuvvat jođánit?

Duorastaga skábmamánu 21.b. dii 17:00

Drömmen om den gröna industrin/Ruoná industriija niehku, 2. oassi. Arne Müllera bokte logaldallan, luođubargi journalista ja girječálli, Ubmi. Respondeanta: Linda Wårell, vuosttašamanueansa nationálaekonomiijas Julevu teknihkalaš universitehtas.

Ođđa industriijaealáhusain Davvi-Ruoŧas lea okta searveulbmil, dat galget ovddidit ruoná nuppástuhttima mii sakka unnida čitnadioksiidaluoitimiid. Nuppástuhttin fossiila boaldámušain ođasmahtti boaldámušaide lea dárbbašlaš ja dainna lea hoahppu, muhto leat bárttit geaidnoválljejumis mii lea čadnon davás. Gáibiduvvo hirbmat ollu elrávnnji ja metállat. Bieggafápmoguovllut, allafápmolinjját ja ođđa ruvkket váldet olu eatnamiid. De čavget eananriiddut, erenoamážit boazodoallu dáfus, mii juo odne lea garrasit áráhuvvan. Leago oba vejolašge dábuhit doarvái elrávnnji ja metállaid? Addetgo ođđa industriijaealáhusat nu stuorra luoitinunnideami? Gávdnojitgo geaidnoválljemat mat unnidit elrávdnje- ja ráddjejuvvon luondduriggodatdárbbu?

Duorastaga juovlamánu 12.b. dii 17:00

Hur påverkas renskötseln av ett förändrat klimat?/Movt váikkuha rievdan dálkkádat boazodoalu? Gunhild Ninis Rosqvist bokte logadallan, professor geografiijas, luonddugeografiija suorggis, Stockholmma universitehtas. Respondeanta: Matti Blind Berg, Sámiid Riikasearvvi (SSR) ságadoalli.

Nature-bláđi artihkal, mii diibmá bovttii beroštumi, čájeha ahte 85 proseantta Davvikalohtta eatnamiin geavahuvvo iešguđetlágan ekonomalaš doaimmaide. Gilvaleaddji eanangeavaheapmi hehtte dál boazodoalu heiveheamis ain váddásut dálkkádatdiliide. Gunhild Rosqvist, guhte guhká lea dutkan movt dálkkádatrievdamat váikkuhit birrasa Davvi-Ruoŧas, ovdanbuktá gávdnosiiddis. Dál lea son bargamin dutkanprošeavttain ”Att undvika den gröna omställningens dilemma – Behovet av klimatkonsekvensanalyser för områden med renskötsel i Sápmi”.

Duorastaga ođđajagimánu 9.b. dii 17:00

Hur påverkas renskötseln av vindkraftutbyggnaden?/Movt váikkuha bieggamillohuksen boazodollui? Per Sandström bokte logaldallan, vuovdedoalu doseanta Ruoŧa eanadoallouniversitehtas. Respondeanta: Lahttu Jiellevári vuovdečearus.

Varas dutkanollesgovva čájeha makkár váikkuhusat bieggafámuin leat bohccuide. Maalege čearus, gosa ollu bieggafápmorusttegat leat huksejuvvon, ja vel moadde leat plánejuvvon, čájehit dutkit movt bohccuid lihkadanvuogit leat rievdan dan rájes go bieggamillopárkkat leat huksejuvvon. Seamma ládje váikkuhuvvo Jiellevári čearru go čearu guovlluide leat pláneme máŋga stuorra bieggamillopárkka. Artihkkalis DN-digaštallamis leat oallut dutkit čohkken loahppacealkagiid; lea čielga vuostálasvuohta gaskal dan plánejuvvon stuorra eatnanvuđot bieggafámu huksema Davvi-Ruoŧas ja boazodoalu. ”Ska vindkraften byggas ut måste samerna köras över” - DN.se

Duorastaga guovvamánu 13.b. dii 17:00

Gruvorna och renskötseln – varför är motsättningarna så skarpa?/Ruvkket ja boazodoallu – manin leat vuostálasvuođat nu garrasat? Jåhkågasska tjiellde ovddasteaddjit - Nils Johanas Allas, Dálmmá čearru - Lars Marcus Lilja Kuhmunen, Gábná čearru. Respondeanta: Daniel Fjellborg, stáhtadiehtaga dutki Julevu teknihkalaš universitehtas.

Leat máŋga ovdamearkka ruvkeprošeavttain main lea garra riiddu boazodoaluin. Guhkimus riiddu guoská Beowulf Mininga plánejuvvon ruovdemálbmaruvkii Gállokis, mii gieskat oaččui lobi álggahit doaimmaid. Talga Resources plánat ásahit máŋggaid grafihttaruvkkiid Vazáža lahka sáhttet vajastit osiid Dálmmá čearu dálveeatnamiin, ja váikkuhusat levvet maiddái Gábná ja Sarevuomi čearuide. LKAB plánat Per Geijer-gávdnosiin jakkaldit Gábná čearu maŋemus báhcán johtolaga mii lei Girona čađa. Juohke sajis leat iešguđetlágán miellačájáhusat ja vuostálasvuođaakšuvnnat, ja daid birra čállá Daniel Fjellborg varas dutkosis ”Strategies and Actions in Swedish Mining Resistance”.

Duorastaga njukčamánu 6.b. dii 17:00

Vart är vi på väg med ny-industrialiseringen i norr?/Gosa leat jođus ođđa-industrialiseremiin davvin? Lávdeságastallan Hans Anderssoniin, Svenskt Näringsliva Norrbottena regiovdnahoavda, Jan Anders Perdahl, V, nubbin ságadoalli regiovnnalaš ovdanáhttinlávdegottis, Stefan Mikaelsson, Sámedikki nubbin ságadoalli, Hans Nilsson, Naturskyddsföreningen Gironis.

Loahpalaš ságastallan váldá ovdan ovdáneami ollislaš gova. Movt galget gávpogat ja gilit ovdánit stuorra industriijaprošeavttaid olis? Movt galgá elrávdnje- ja metálladárbu devdojuvvot? Sáhttágo ovdáneapmi joatkašuvvat lassánan eananriidduid haga boazodoaluin? Makkár šaddá Norrbotten 10, 50 ja 100 jagi geahčen otná ovdánahttinsojuin? Gávdnojitgo iežá vejolaš ovdánahttingeainnut?

~

Rikard Eriksson lea ekonomalaš geografiija professor Ubmi universitehtas ja dutkanjođiheaddji Centrum för regionalvetenskap (Cerum) nammasaš guovddážis seamma oahppoásahusas. Su dutkamuš lea vuosttažettiin guoskkahan bargguid geografiija ja mii váikkuha guovllulaš erohusaide barggolašvuođas ja čálggus. Juste dál jođiha son earret eará čieža jahkásaš doaresfágalaš dutkanprográmma mii analysere daid stuorra ”ruoná” investeremiid servodatlaš ja ekonomalaš váikkuhusaid Davvi-Ruoŧas. Riksbankena ávvufoanda lea ruhtadan dan.

Arne Müller lea journalista ja girječálli gii orru Ubmis. Son lea earret eará bargan redaktevran SVT báikkálaš ođđasiin Västerbottenis. Jagis 2013 almmuhii vuosttaš girjjis, "Smutsiga miljarder - den svenska gruvboomens baksida", mas guorahalai birasváttisvuođaid Ruoŧa ruvkedoaimma siskkobealde. Dan rájes lea Müller čállán vel guhtta girjji. Ođđaseamos girji "Norrsken - drömmen om den gröna industrin" geahčada daid stuorra industriijaáŋgiruššamiid mat leat čadnon ruoná nuppástuhttimii mii lea plánejuvvon Davvi-Ruŧŧii. Jagis 2017 válljii heaitit barggus SVT:s vai beassá ollásit bidjat návccaid áššiide maid navdá erenoamáš áigeguovdilin - dálkkádatrievdamat, luondduriggodagat ja vuostálasvuođat regiovnnas.

Linda Wårell lea vuosttašamanueansa nationálaekonomiijas Julevu teknihkalaš universitehtas. Wårell lea dutkamiinnis ja almmuhusaidisguin guovdilastán gilvo- ja servodatekonomalaš váikkuhusaid luondduriggodagaid, energiija ja birasekonomiija suorggis. Luondduriggodagaid ektui lea Wårell leamaš oasálaš máŋga dutkanprošeavttas mat leat lađastallan riikkaidgaskasaš minerála- ja metállamárkaniid ovdáneami, ja ruvkedoaimmaid servodatekonomalaš váikkuhusaid ja eanangeavahanriidduid mat leat čadnon ruvkkiide. Ovdamearkan lea su oassálastin EU-prošeavttas (Minatura) mii guorahalai lassánan gilvvu eanangeavaheamis Eurohpás, ulbmiliin gávdnat vejolaš čovdosiid iešguđetlágan eanangeavahanberoštumiid árvvoštallamii. Wårell lea maid dutkan energiijamárkaniid mat guovdilastet nuppástuhttima ceavzilis energiijavuogádahkii. Ovdamearkka dihte lea son guorahallan gáiddusliekkasvuođa saji ruoŧa energiijavuogádagas, movt biomássa sáhtášii atnit boahtteáiggi energiijavuogádagas ja ruovttuid ruoná molssaeavttuid válljema fievrrodeami dáfus. Dál oassálastá Wårell maid dutkanprošeavttas mii lađastallá hámmaniid ja birastahtti guovlluid potensiála, ja maiddái iešguđet aktevrraid, vai lasihivčče hydrogena geavaheami ja eará hydrogena vuođđuduvvon čovdosiid. Oktiibuot sáhttá dadjat ahte su dutkan lea bures čadnon servodatekonomalaš váikkuhusaide mat bohtet industriijaovdáneamis ja ruoná nuppástuhttimis mii dál dáhpáhuvvá Davvi-Ruoŧas.

Gunhild Ninis Rosqvist lea professor Stockholmma universitehtas. Son lea duottar- ja poláradutki gii čalmmustahttá dálkkádatrievdamiid gullevaččat muohttagii, jikŋii, čáhcái, boazodollui ja ceavzilis eanangeavaheapmái.

Per Sandström lea meahccehálddašeami doseanta Ruoŧa eanandoallouniversitehtas Ubmis. Maŋemus 25 jagi lea son bargan iežá eanangeavaheami váikkuhusain bohccui, boazoealáhussii ja sámi kultuvrii. Su bargu lea čađat doaimmahuvvon lagaš ovttasbargguin čearuiguin, ja máhtu ovttasbuvttadeapmi lea leamaš váldobargovuohki. Son lea 2009 rájis bargan máŋggain prošeavttain, mat earenomážit gieđahallet bieggafámu ásaheami váikkuhusaid boazodollui.

Daniel Fjellborg doavttirgrádainis stáhtadiehtagis lea gieskat ovdanbuktán dutkosa ”Strategier och agerande i svenskt gruvmotstånd” Julevu teknihkalaš universitehtas. Dutkosis kárte ruvkevuostálastima Ruoŧas maŋemus 15 jagi ja ákkaid daidda lassáneaddji miellačájáhusaide mat leat oidnon Gironis davvin gitta Österlenii lullin. Bohtosat vuosehit ahte vuosttaldeapmi ruvkeprošeavttaide dávjá lea čadnon dáhttui ovddidit iežá servodatlaš ovdánemiid nugo birasgáhttema, eanandoalu dahje sámi ealáhusaid. Son guorahallá maiddái mainna lágiin birastahtti servodat sáhttá váikkuhit ruvkeriidduid ovdáneapmái láhkaásaheami, politihka ja ruvkefitnodagaid láhttenvuogi bokte. Iežas dutkama bokte ja bajásšattadettiin Girona giliin lea son vásihan daid buriid ja baháid maid aktiiva ruvkedoaimmat ja ođđaásaheamit sáhttet buktit báikkálašservodahkii. Dál lea dutkame movt fitnodagaid jođihuvvon gulahallanproseassat sáhttet váikkuhit movt báikkálaččat dohkkehit, dahje vuosttildit, ovdánahttinprošeavttaid industriijalaš nuppástuhttima oktavuođas davvin.