Framtid Sápmi 5: Kruuvat ja poronhoito – miksis ristiriiat oon niin kovia?

Tuorestaina 13 fepryaaria/helmikuuta kello 18:00

Gruvorna och renskötseln – varför är motsättningarna så skarpa?/ Kruuvat ja poronhoito – miksis ristiriiat oon niin kovia? Jåhkågasskan palkinen – Nils Johanas Allas, Talman palkinen – Lars Marcus Lilja Kuhmunen, Gabnan palkinen. Vastaaja: Daniel Fjellborg, valtionopin tutkija Luulajan teknisellä yniversiteetilä.

Oon usseita esimerkkiä kruuvaprojektista jokka oon ristiriiassa poronhoijon kans. Sitkein näistä oon Beowulf Miningin suuniteltusta rautamalmikruuvasta Gallokissa. Firma sai äskettäin luvan panna matkhaan toiminan. Talga Resourcesin meininkä panna pysthöön grafiittikruvia Vittangin ulkopuolela uhkaa katkasta Talman palkisen talvilaijunmaitten yhteyen. Gabnan ja Saarivuoman palkiset saavat tästä kans vaikutuksia. LKAB:n meiniki alkaa kaihvaan Per Geijer-malmia katkasee Gabnan saamekylän kulkemisen Kierunan siutti. Daniel Fjellborgin veres väitöskirja/avhantlinki ”Strategies and Actions in Swedish Mining Resistance” kertoo näistä protestista ja vastustuksesta.

Daniel Fjellborg oon valtionopin tohtori ja oon kirjottannu väitöskirjan/aavhantlingin Luulajan teknisellä yniversiteetilä, ”Strategier och agerande i svenskt gruvmotstånd. Siinä hään kartottaa sitä vastustusta mikä viimi viientoista vuen aikana oon ollu kruuvia vasthaan Ruottissa, pohjosen Kierunasta etelän Österlenile. Tulokset näyttävä ette vastustajat haluava eesauttaa toisenlaisia yhteiskunnan kehityksiä, niinku miljöösuojelua, maanpruukia ja saamelaisia elinkeinoja. Hään tutkii kans kunka ympäröivä yhteiskunta saattaa vaikuttaa kruuvakonflikhiin laitten, politiikan ja kruuvafirmoitten käyttäytymisen kautta. Tutkimuksen ja oman taustan takia, Fjellborg oon syntyny ja kasunu kierunakylässä, hään oon nähny kunka käynissä olevilla ja uusila kruuvila oon niin hyviä ko huonoja puolia ja seurauksia paikalisessa yhteiskunnassa. Tällä hetkelä hään tutkii kunka firmoitten tialooki-prosessit saattava vaikuttaa siihen kunka paikalisesti hyväksythään eli vastustethaan kehitysprojektia intystriin muutosprosessissä pohjosessa.