Framtid Sápmi 2: Unelma vihreästä intystriistä, osa 2

Tuorestaina 21 nuvämperiä/marraskuuta kello 18:00

”Drömmen om den gröna industrin”, del 2 (Unelma vihreästä intystriistä, osa 2) Arne Müller, friilansi ja kirjailija, Uumaja, pittää luenon. Vastaaja: Rickard Eriksson, prufessori ekonoomisessa jeokrafiissa Uumajan universiteetissä.

Yhteistä intystriisautsilla Pohjois-Ruottissa oon ette nämät eesauttava sitä vihreää siirtymää/grön omställning joka voimakhaasti vähentää hiilitioksiitipäästöjä. Tämä ette vaihettaa fosiilit polttoaihneet uusiutuvhiin/förnyelsebara polttoaihneishiin oon tarpeelista ja pitäs saa aikhaan nopeasti, mutta tuopii kans riskiä matkassa pohjoisheen. Tullimyllyt, sähköliljat ja uuet kruuat vaativa paljon maata ja seuraus tästä oon juuri riiat maasta, olletikki sen poronhoijon kansa joka oon jo ahistettu. Oonkos maholisista saa näköselle kylliksi sähköä ja metallia? Antavakko uuet intystriit niin suurta päästöittenvähenystä? Oliskos valintoja jokka vähentäsit sähön- ja rajalisten luononresyrsitten tarpheita?

Arne Müller oon šurnalisti ja kirjailija, joka assuu Uumajassa. Hään oon ollu retaktööri SVT:n paikalisile uutisille Västerbottenissa. Ensimäisessä kirjassa ”Smutsiga miljarder – den svenska gruvboomens baksida” (Likasia miljartia – ruottalaisen kruuvapuumin takapuoli” hään syynäsi miljööprubleemia ruottin kruuvapranšissa. Tämän jälkhiin hään oon kirjottannu kuus uutta kirjaa. Viimeks, kirjassa ”Norrsken – drömmen om den gröna industrin”, hään syynäsi isoja intystriisatsauksia pohjoisessa Ruottissa joila oon yhteys vihrehään siirtymhään.

2017 hään sano irti ittensä SVT;n työstä niin ette pysty täysaikasesti tutkhiin niitä kysymyksiä joita hään pittää erikoisen tärkeännä – klimaatinmuutos, luononvarat ja aluheeliset erot.

Rikard Eriksson, ekonoomisen jeokrafiian professori johtaa tutkimusta laitokseksessa Centrum för regionvetenskap (Cerum), joka toimii eri puolila Ruottia. Hään oon ennen kakkia tutkinu töitten jeokrafiiaa ja sitä mikä tekkee ette syntyy alueitten välilä eroja työlisyyessä ja hyvinvoinissa. Tällä hetkelä hään johtaa seittemän vuotta kestävää tutkimusohjelmaa, jonka Riksbankens jubileumsfond rahottaa ja jossa syynäthään sosiaalisia ja ekonoomisia seurauksia isoista ”vihreistä investeteeringistä Pohjois-Ruottissa”.