Framtid Sápmi 2: Ruoná industriija birra niehku, 2. oassi

18:00 Drömmen om den gröna industrin/Ruoná industriija birra niehku, 2. oassi Arne Müllera bokte logaldallan, luođubargi journalista ja girječálli, Ubmi. Respondeanta: Linda Wårell, vuosttašamanueansa nationálaekonomiijas Julevu teknihkalaš universitehtas.

Ođđa industriijaealáhusain Davvi-Ruoŧas lea okta searveulbmil,
dat galget ovddidit ruoná nuppástuhttima mii sakka unnida čitnadioksiidaluoitimiid. Nuppástuhttin fossiila boaldámušain ođasmahtti boaldámušaide lea dárbbašlaš ja dainna lea hoahppu, muhto leat bárttit geaidnoválljejumis mii lea čadnon davás. Gáibiduvvo hirbmat ollu elrávnnji ja metállat. Bieggafápmoguovllut, allafápmolinjját ja ođđa ruvkket váldet olu eatnamiid. De čavget eananriiddut, erenoamážit boazodoallu dáfus, mii juo odne lea garrasit áráhuvvan. Leago oba vejolašge dábuhit doarvái elrávnnji ja metállaid? Addetgo ođđa industriijaealáhusat nu stuorra luoitinunnideami? Gávdnojitgo geaidnoválljemat mat unnidit elrávdnje- ja ráddjejuvvon luondduriggodatdárbbu?

Linda Wårell lea vuosttašamanueansa nationálaekonomiijas Julevu teknihkalaš universitehtas. Wårell lea dutkamiinnis ja almmuhusaidisguin guovdilastán gilvo- ja servodatekonomalaš váikkuhusaid luondduriggodagaid, energiija ja birasekonomiija suorggis. Luondduriggodagaid ektui lea Wårell leamaš oasálaš máŋga dutkanprošeavttas mat leat lađastallan riikkaidgaskasaš minerála- ja metállamárkaniid ovdáneami, ja ruvkedoaimmaid servodatekonomalaš váikkuhusaid ja eanangeavahanriidduid mat leat čadnon ruvkkiide. Ovdamearkan lea su oassálastin EU-prošeavttas (Minatura) mii guorahalai lassánan gilvvu eanangeavaheamis Eurohpás, ulbmiliin gávdnat vejolaš čovdosiid iešguđetlágan eanangeavahanberoštumiid árvvoštallamii. Wårell lea maid dutkan energiijamárkaniid mat guovdilastet nuppástuhttima ceavzilis energiijavuogádahkii. Ovdamearkka dihte lea son guorahallan gáiddusliekkasvuođa saji ruoŧa energiijavuogádagas, movt biomássa sáhtášii atnit boahtteáiggi energiijavuogádagas ja ruovttuid ruoná molssaeavttuid válljema fievrrodeami dáfus. Dál oassálastá Wårell maid dutkanprošeavttas mii lađastallá hámmaniid ja birastahtti guovlluid potensiála, ja maiddái iešguđet aktevrraid, vai lasihivčče hydrogena geavaheami ja eará hydrogena vuođđuduvvon čovdosiid. Oktiibuot sáhttá dadjat ahte su dutkan lea bures čadnon servodatekonomalaš váikkuhusaide mat bohtet industriijaovdáneamis ja ruoná nuppástuhttimis mii dál dáhpáhuvvá Davvi-Ruoŧas.