Čoakkáldat – easka háhkan

Kin dálááiggedáidda dávvirvuorkkás lea otne čoakkáldat vihttalogi dáidagiiguin. Dávvirvuorká čohkke dađi mielde ja vuoseha dálááiggedáidaga máŋggain dáiddalaš hámiin, vugiin ja bargomálliin ja Barentsguovlluin dego geográfalaš vuolggasadjin. Kin dávvirvuorkká vuorrojurdda lea “rokka gos čuoččut” ja viidu iežá čoakkáldagaide vái seaguha dan mii lea lahka ja mii lea guhkkin eret. Dat mii lea báikkálaš, guvllolaš, riikkaviidosaš ja máilmmiviidosaš seaguhuvvo. Dainna lágiin lassána čoakkáldat dáidagiiguin mat speadjalastet dávvirvuorkká iežá vuosehusaid ja dáiddaprošeavttaid.

Guovvamánu 15 beaivvis gitta čakčamánu 15 beaivái vuosehuvvo moadde easka háhkon dáidagat. Daid seagis lea videovuosehus Back to Back (Ruovttuluotta álgoálgui) maid Karin Keisu ja Josefin Thuresson leaba dahkan historjjálaš vásáhusaiguin guovtte giela birra, seavagiella ja meänkieli. Affiššaiguin maid Hans Ragnar Mathiesen lea dahkan, mat 1970-logu rájis leat buktán ođđa gárttaid Sápmái, vuosehuvvojit dáidagiiguin mat Britta Marakatt-Labba lea dahkan ja leat sámi eallima, máidnasiid ja muitalusaid birra. Behzad Khosravi Nooris smávva báccit gitta Professor Balthazar ja monumeanta oaidnemeahttun servodatmiellahttui leat nai easka háhkon, dego dat ivdnái affiššat maid dáiddár lea gávnnan Professor Balthazar nammasaš mánáid TV-sáddagiin. Julevulaš Staffan Westerbergga dohkat Vilse ja Vilda, maid dovdá mánáid TV-sáddagis Vilse i pannkakan, (Lahppon bánnogáhkus), lea dál maiddái oassin čoakkáldagas.

Juo 2012 jearuhalaiga Sössa Jörgensen ja Geir Tore Holm videojearahallamis Bengt Jernelöf, gii delle lei boarráseamos olmmoš gean dihte lei bargan LKAB ruvkkes nuorravuođa rájis. Dat šattai videodáidda Luossavaara-Kirunavaara, (Luossavárri - Gironvárri) – Bengt Jernelöfa eallin mii dal vuosttaš gearddi vuosehuvvo Gironis. Olof Marsja gii lea šaddan bajás Váhčiris ja Julevus lokte iežas sámi árbbi bácciiguin mat friddja dulkot iešguđet diŋggaid dego avit gitta nállogođiide dahkkon láses, alumiinnas, báttiiguin ja viđjjiiguin. Okta ođđa dáidda čoakkáldagas lea maiddái Luca Frei Mobil lobby, bácci maid dáidár lea ráhkadan geavaheami dihte. Dat lea Kin dávvirvuorkká vuostáiváldin ja gávpi ja lea čállinbeavdi golmmain osiin ja sierra hildu golmmain binnáin. Dán dállogálvu man máhttá geavahit máŋgga ládje čužžo gávpotviesu Kristallena atriumas, olgolanjas, ja lea hábmejuvvon nu ahte galgá mannat sirddašit, juvllaiguin vai álki stivret dan.

Behzad Khosravi Noori

Professor Balthazar ja monumeanta oaidnemeahttun servodatmiellahttui
Golbma stoahkansajimodealla ja oktanuppelohkái affišša, 2018-2023

Professor Balthzar nammasaš TV-sáddagis siivvus professor veahkeha juohkelágan gaskavuođa váivviid ja filosofalaš váttisvuođaid čoavdit hutkkálašvuođain, mearridanválddiin ja magihkalaš mašiinnain. Zagreb Film Company lea buvttadan dán ivdnás sárgojuvvon filmma 1967 rájis 1978 rádjai maid miljovnna máná ja rávesolbmo leat oaidnán neutrála riikkain ja riikkain mat gullojit áliasaid haga viggamuššii, dan seagis lea Jugoslavien. Behzad Khosravi Noori dáidaga vuolggasadji lea oassi oaidnemeahttun servodatmiellahtus Martina birra, gean juohkehaš badjelgeahččá Balthazargradas ja danin johttá doppil – dasto gávpotorrut ohccádišgohtet su vaikko eai muitte gii son lei. Heajus oamidovttain ceggejit monumeantta “oaidnemeahttun servodatmiellahtu” gudnin. Dáiddár dulko dán dego čuvgesrukses ja fiskes gorkŋodanrusttet mánáid várás. Modeallat leat daid golbma gorkŋodanrusttegiid hámagat maid dáiddár lea dahkan ja mat gávdnojit Zagrebis, Asbetsis ja Moskvas. Njealját gorkŋodanrusttet lea Kristallena gávpotviesus 2023, dego oassin vuosehusas TV-haskkahat: mánáid TV:s dálááiggedáidagii ja girjjálašvuhtii. Dat lea dal bissovaččat čuožžume Girona Sámeskuvllas.

Affiššat leat seammá dego dat affiššat mat ihtet muhtun osiin TV-sáddagis. Go váldá daid govaid eret sin oktavuođas ja bidjá albma seinniide jávká rádji professor Balthazara vearálda ja min duohtavuođa gaskkas.

Behzad Khosravi Noori lea riegádan ja šaddan bajás Teheranas ja orru dálááiggi Ruoŧas. Iežas dáiddadutkamiin son gieđahallá muitalusaid máilmmiviidosaš oarjeguovlluid ja kulturaláš gaskavuođaid mat leat gávdnon dego vuosttálaš muitalus galbma soađi lulli ja davvi juohkimis, ovdamearkka dihte dan áliasaid haga viggamuša.

Britta Marakatt Labba

Sjön som tömdes
Serigrafiija, 2023

(Jávrri man goikkadedje)Luossajávri lea Gironis ja dan goikkadedje go gávdne ruovdemálmma. Jávri lei deaŧalaš sadji dan guovllu boazosámiide. Jođidettiin bissánedje dasa ja sihke bohccot ja olbmot beasse vuoiŋŋastit. Go ruvkii válddii saji sis lei bakku guorrit johtolaga ja vuollánit LKAB vuosttá. Dan rievdadus ii guoskkan dušše sámiide, muhto nai gironlaččaide geat geavahedje guovllu astoáiggis – gesiid vuojadedje ja hávskkostalle veagaiguin das, giđđat oggo das. Visot lea dal jávkkan ja sadji gávdno dušše dološ govain.

I natten
Serigrafi, 2020

I natten (Ijas)lea niegu birra gos muitalusaiguin ja máidnasiiguin galgá máhttit doalahit sámi árbevieruid. Jievja heargi geassá gerresa ja maŋis boahtá suoivvan, girddaša iežas gerresiin ja golbma áhká leat duogábealde várjaleame. Sii leat skábmamánu ja juovlamánu skábma ijas. Niegus mii mátkkoštit dobbelii eahpádusaid – dobbelii visot.

En del av historien
Litografiija, 2003-2007

En del av historien (Oassi historjjás)vuolggasadji lea Historjá, govva mii lea guokteloginjeallje mehtera guhki ja njealjelogi sentte alu ja lea gorrojuvvon 2007. Das lea bissovaš sadji Romssa universiteahtas. Das oidno earet eará bismmar, nástealbmi ja háldiid máilbmi. Okta dain davvisámi sániin mat leat gorrojuvvon dasa lea; gallá, dat lea maiddái Sirius, dahje nuortanásti. Das lea maiddái ráidu – mainna giđđat ja čakčat fievrrida gálvvuid geasse- ja dálveorohagaid gaskkan. Dálkkádatrievdadusat váikkuhit ovddimusat davvi guovlun, sápmelaččat geat álo leat vájaldeami duovdagiid vihko daid, ja ovdamearkka dihte go sin bohccuide lea šaddan váivvibut gávdnat guohtuma danin go lea skilži, ceavvi, šaddan bodnevihki dahje cuoŋu. Marakatt-Labba lasiha dákkár dieđuid iežas dáidagiidda, dego várrehussan boahtti heahtedilis mii boahtá jus luondduriggodagaid geavaha badjelmearálaččat.

Mardröm
Litografiija, 1984
Mardröm, (Deddohallan) vuoseha olbmuid geat ođđet lávus. Uksaráiggi bohtet stuora čáhppes roahtut sisa, sisabahkkejeaddjit mat váldet badjel dán jorba lanja. Sii sutnjet seaŋggaide, mii leat lagamus ja dorvvoleamos sadji eanas olbmuid eallimis. Muhtun roahtuin leat vel olbmooaivvit njálmmis. Duohtavuohta ja máinnas seahkana go rihkkun sámiid vuosttá muitaluvvo govvahámis. Dáidda lea govvagođus gorrojuvvon 1984.

Britta Marakatt-Labba lea riegádan 1951 ja šaddan bajás boazosápmelaččaveagas Lávnnjitvuomi čearus. Otne orru Badje-Sohpparis. Su gorrojuvvon govat muitalit sápmelaččaid máidnasiid, vieruid, doloža ja dálá vásáhusaid birra. Eanas áiggi muitaluvvo muitalusat tekstiila ávdnasiin, muhtumin leat gráfalaš govat ja báccit. Govat sirddašit álkit duohtavuođa ja eahpeduohtavuođa gaskka. Dego sápmelaččaid luohti su muitalusain ii leat álgu dahje loahppa. Su dáidda Historjá oaččui ollu fuomášumi go vuosehuvvui dálááiggedáiddavuosáhusas Documenta 14 Atenas ja Kasselis 2017.

Hans Ragnar Mathisen

Sámisat 01.07.90
Affišša, 1990

Návuonna & Lahppi
Affišša, 1998-1999

Ditvtasvuodna / Tysfjord
Affišša, 1985

Sábmi 1975
Affišša, 1975

Davviálbmogat
Affišša, 1989

Finnmärku fylka / Finnmarks fylke
Affišša, 1992

Hans Ragnar Mathisena gárttain Fennoskándias boahtá oidnosii hilgojuvvon dieđut ja vásáhusat. Sárgojuvvon ja málejuvvon ja maŋŋil leat dahkkojuvvon hirpmus olu affiššat mat vuosehit makkár Sápmi oidno ja addet gova iešguđet guovlluide. Detálljariggodat govas máhttá leahkit stuorat guvssiiguin, govadasaiguin, hearvvaiguin, ealibiiguin, symbolaiguin ja sámi biktasiiguin. Muhto mii eanemusat fuomášumi oaččui go son 1975 vuosttaš gearddi vuosehii gárttaid lei ahte visot báikenamat ledje čállojuvvon dan sámegillii man ságastedje juste dan sajis. Dáiddár lei mielde joavkkus geat ledje njunnošis rahčame sihke buoridit sápmelaččaid dili ja váldime ruovttoluotta sápmelaččaid mihášvuođa ja iešdovddu. Mathisenna gárttat – dat leat šaddan sullii vihttalogi dal – leat dievva čáppa diŋggaiguin eamiolbmuid geográfalaš ja luoddu ereliiggánis dieđuiguin, eatnanspáppa geahčadettiin norbmamoaitin geahčastagain – ollát riikarájiid haga. Son mále iežas gárttaid dáinna lágiin ahte son geahččá atlas-girjjiin ja sárgu daid gárttaid mielde ja maŋŋil deavdá daid akvarealla ivnniiguin dego son ieš gohččoda daid; duolba, ivdnás encyklopediija sániiguin ja govaiguin.

Hans Ragnar Mathisen riegádii Narviikkas/Áhkánjárggas 1945 ja dál son bargá Romssas. Son válddii málenoahpahusa Statens håndverks- og kunstindustriskole Oslos ja málen ja grafihka oahpu Statens kunstakademi Oslos. Sus lei vuosttaš ollát iežas vuosehus 1975 Sámi instituhtas Guovdageainnus. Jagi 1978 johttái oktan gieža nuorra bargorátnáiguin Mázii mii lea Finnmárkkus, gos álggahedje Sámi Dáidujoavku dahje Mázejoavku. Dat lei ovdal Sámi Dáiddačehpiid Searvi, mii álggahuvvui 1979. Su girječállimis gávdnu earet eará okta neaktinbihttá Ikke ingenting – et teaterstøkke i tre akte mii čállojuvvui jagi1983. Hans Ragnar Mathisen lei mielde dálááiggedáiddavuosehusas Documenta 14 Atenas ja Kassel gávpogis 2017.

Karin Keisu & Josefine Thuresson

Back to Back, 2021
Videoinstallašuvdna , 64 minuhta, jorggista

Dáidagis Back to Back, (Ruovttoluotta Álgoálgui) vuosehuvvo vásáhusat mat leat čadnon gillii, oahpahussii ja ruoŧa našuvdnastáhta jurdagii mii siskkilda got lea dábálašvuohta – makkárat leat sávahahtti stáhtalahtut. Ruoŧa seavagielas ja meänkielis lea seammá duogáš, oktii meidnejedje ahte eai ánssášan saji ovdáneamis áigeguovdilis Ruoŧa. Seavagiella gilde oahpaheamis 1880, ja oahppit galge dan sajis oahppat lohkat baksamiid ja hárjehallat ságastit. Norrbottena bargostobuin, gos geafes mánáid oahpadedje jagiid 1903 rájis gitta 1954 rádjái, eai ožžon ságastit meänkieli. Gieldu lei oassi ruoŧa stáhta ruoŧaidahttin viggamis mii galggai hábmet boahtteáiggi stáhtalahtuid. Goappás skuvlasoarttain lei duddjonoahpahus vái nuorat galge oahppat bargat ja oahpahus galggai dahkat sii moralalaš ja barggánis stáhtalahttun. Molssaeaktun dan oaivvildeapmái duddjoma birra leaba dáidárat bidjan ealligovvarusttega muorrainstallašuvdna sisas – bázzehámat huksehus mii geassá jurdagiid stoahkamii, intuitiivvalaš ja máŋggagielalaš guvlui.

Karin Keisu, lea riegádan 1995 Duortnosleagis, ja Josse Thuresson, lea riegádan 1992 Stockholmmas, soai leaba bargan ovttas 2018 rájis. Soai bargaba ealligovain, performancein, čállosiin, new mediain ja curateriŋggain mas giellapolitihkka, queer áigi ja fámuin mii vuolgá das go bargá iežálágan oainnuin ja diliin. Soai leaba oahpu váldán Konstfack, Kunsthøgskolen Oslos ja konstakakademiijas Wienas.

Luca Frei

Mobil lobby, 2024
Laserejuvvon plywood ja láhkkejuvvon MDF, juvllat

Mobil lobby (sirdinvejolaš vuostáiváldin) lea bázzi maid dáiddár Luca Frei lea dahkan ja áigumuš dainna lea ahte galgá mannat geavahit dan. Doaibma dego vuostáiváldin Kin dávvirvuorkkás ja lea beavdi golbma osiin ja de vel sierra hildu nai golbma osiin. Dan máŋggabealat dállogálvu lea gávpotviesu Kristallena atriumas, (olgohámat lanjas), ja lea dahkkojuvvon nu ahte galgá mannat sirddašit, das leat juvllat vái galgá leat álki stivrret. Olggoža smarágdaruoná ivdni addá čielga ja oinnolaš dovdda mii dahká ahte bácci osiid gullojit ovttas. Dan áiggi go dávvirvuorká lea rabas molssašovva bázzi hávskes sadjin mii doaibma dego diehtojuohkinguovddážin olles doaimmahahkii. Das vuvdojuvvot girjjiid dáidaga ja kultuvrra birra. Njealje reŋkko ja beavdi reŋkolágan julggiid nalde leat heivehuvvon bácci lassin mii vel eanet nanne dán doaimma. Mobil lobby lea huksejuvvon Luleå design och specialsnickeri fitnodagas ja lea oassi dávvirvuorkká čoakkáldagas.

Luca Frei lea šaddan bajás Luganos ja orro álgogeažis 2000-logu Malmöas. Su dáidagis seaguha bázzi, installašuvdna, tekstiila, vuosehus- ja girjehábmen dáidagiid mas ulbmil dávjá lea ahte galgá geavahit. Son berošta oktasaš doaimmaid ja oahpahallama ja bargá dávjá sihke historjjálaš oktavuođaiguin ja árgabeaivvi fáttáiguin.

Olof Marsja

Amulett II
Bázzi láses, stális ja goanstanáhkiin , 2023
Olof Marsja fuobmá ođđa dáidagiid ovdamearkka dihte sámi avis ja stoahká eahpehistorjjálašvuođain: “beallemuddui válmmas” diŋgga čábbuda gos dáidda iešguđet oasit leat iežá hámis go dat mii lea mearriduvvon ja árbevirolaš. Amulett II lea bázzi mii heŋgehaga ja muittuha nállogoađi čoarvvis maid čuđiid jagiid mielde lea leahkan dábálaš ja obba seammá lágan duodjehápmi, gos vurke náluid. Son háliida muktit dábiid mat dávjá leat nannosit čadnon álgoolbmojoavkkuid vieruide, earet eará dainna ládje ahte dahká dáidda mii hámi jelgii muittuha su sámi árbbi ja seaguha dan dálááiggi 3D-teknihkain ja syntehtalaš ávdnasiiguin. Dárkilit vullojuvvon muorra, leikejuvvon metálla, giehtabossojuvvon láse ja gávdnojuvvon ja roavvasit heivehuvvon gávnnadit ja seaguhuvvojit vuordemeahttun ládje.

Olof Marsja, lea riegádan 1986 Váhčiris ja šaddan bajás Julevus, orru ja bargá dal Göteborg gávpogis ja lea váldán oahpu Konstfack oahpahusas. Son bargá bácciiguin mas duodji, luonddu ja industriijadahkun ávdnasat bidjojuvvojit ovttas olbmošlágan hámiin ja dávviriin maid manná dulkot máŋga ládje.

Staffan Westerberg

Vilse ja Vilja
Dohkát dahkkojuvvon mánáidTV sáddagii Vilse i pannkakan, 1975

Vilse lea váldodohkká dán mihtus ja ollo ságastallojuvvon mánáidsáddagis Vilse i pannkakan (Lahppon bánnogáhkkui) maid Staffan Westerberg lea dahkan. Vilja lea su ustit. Vilse ii háliit borrat su bánnogáhku vaikko su váhnemat geahččalit su bágget. Son álgá jurddašaddat mii soaitá gávdnot bánnogáhku siste. Giehtadahkkojuvvon dohkáiguin ja bánnogáhkuin mii lea seammá stuorat dego beavdi láidesta Vilse gehččiid máilbmái mii lea seammá balddonas dego miellagiddevaš. Máilbmi mii lea máŋggabealat ja mahkáš gos váivves muittut, eallinmuitalusat, biebmu dállearkka nalde, niegut ja jurdagat šaddet ja viidot. Máilbmi mii ii gárvve balddonas dahje rámalaš áššiid.

Staffan Westerberg riegádii 1934 ja lea šaddan bajás Julevus. Álkes neavvuiguin dagai juo áigá teáhterbihtáid, máŋga mat ledje mánáide. De son jođii Stockholbmii gos beasai teáhterii ja 1960-logus dávjá oidnogođii TV:has. Dego neavttárin, buvttadeaddjin, manus- ja girječállin ja dasa lassin dego govvadáidárin su luottat dihttojit čielgasit olles Ruoŧa kultuvrra eallimis.

Søssa Jörgensen & Geir Tore Holm

Luossavaara-Kiirunavaara – Bengt Jernelöfs liv
Video 23.30 minuhta, 2012

(Luossavárri-Gironvárri – Bengt Jernelöfa eallin)Videodáidda lea guokte ealligova bihtát: Nubbi lea boarráset dievdoolbmo birra gii čohkkehaddá náhkkefoteljas ja nubbi fas lea luonddu guovllu govvejuvvon viidát. Áddjá muitala iežas eallima birra Gironis ja Laxforssas. Ealligovvabihtát leat ovttastuvvan čáppa ja morašlaš fiolačuojahemiin – mii lea sámi šuoŋat čuojahuvvon norgalaš álbmotmusihkain. Muhto sámiid dán boares ruvkebargi ii ollenge namut, vaikko leat eallán olles eallima seammá eatnamiin. Dáiddár guovttos Geir Tore Holm ja Søssa Jørgensen háliideigga lahkonit sii, bargiid geat leat bargan olles bargoeallima LKAB fitnodagas. Vearroeisseváldi veahkehii sudno gávnnahit boarrásepmosiin, Bengt, gii álggii nuorrabárdnin juo bargat 1940-logus. Dan oanehis áiggis go beassat Bengtain oahpástuvvat addá dieđuid dán issoras válddis maid ruvkkes lea nu máŋga olbmuid eallimis, dan máilmmiviidosaš fierpmádat ja daid muitalusain mat beare gullojit dego hávskes fiolmusihka.

Geir Tore Holm lea riegádan Romssas ja Søssa Jørgensen Oslos. Dáidda oktavuohta ja dan vejolašvuođat ságastallat lea leahkan ereliiggán deaŧalaš sudno bargui. Muđui soai orruba ja bargaba Øvre Ringstad gárdimis Skiptvet báikkis, Østfold guovllus gos soai ealliba ealibiiguin ja iešbirgemiin. Jørgensen lea máŋga loginar jagi bargan jietnadáidagiin, rádioin ja podcastiin dego dáiddalaš hámit. Holm lea vuosehan su bargguid iešguđet oktavuođain ja lea dasa lassin Norgga Sámedikki dáiddaoasti ráđđeaddi.