Njeallje resideansaorruma Kin:s 2024 čavčča

Maŋŋel Kin vuosttaš resideanssa dáiddárii Bernd Kraussii 2024 guovvamánus ja njukčamánus lágidii musea vel guokte dáiddárresideanssa, Nina Svenssonii Badje-Gáidnasis ja Háhpáránddis, ja Apolonija Šušteršičii Gironis. Dál lea áigi guovtti guhkebuš ja guovtti oaneheappo resideansaorrumii dán čavčča, main dáiddárat ja kuráhtorat ožžot vejolašvuođa oahpásnuvvat Gironiin ja Norrbotteniin ja dáppe bargat.

Vuosttaš lágiduvvo Köken Ergunii čakčamánu loahpas. Ergun orru guokte vahku Gironis su ja Sasha Azanova čájáhusa oktavuođas Kin:s, árktalaš silkegeainnu birra, mii lea golggotmánu 3.b. rájes ođđajagimánu 12.b. Dan áigodagas bargá son earet eará Hjalmar Lundbohm skuvlla estehtalaš prográmmain ja sin nu gohčoduvvon dáiddavahkuin. Vernissage lea duorastaga golggotmánu 3.b. dii. 16:00-18:00. Lávvordaga golggotmánu 5.b. dii. 13:00 almmuheaba Ergun ja Azanova iežaska prošeavtta čájáhusas.

Dáiddár Aqui Thami gullá Himalaya Thangmi ja Kiratima nammasaš eamiálbmogiidda, ja su resideansa lea oassin Britta Marakatt-Labba retrospektiiva čájáhusas Kin:s. Orrun, čakčamánu 1.b.-juovlamánu 20.b. rádjái, addá sutnje vejolašvuođa deaivvadit sámi nissoniiguin ja unnitálbmotnissoniiguin. Son áigu joatkit barggustis mii jorrá feminismma birra, eamiálbmotmuitalusain ja movt dáidda sáhttá nannet gáržžohallan joavkkuid. Dii. 13:00 bassin skábmamánu 17.b. logaldallá Thami iežas bargguid birra Kin:s.

Lleah Smitha bargu govddoda pedagogihka, dáidaga ja kuráhtordoaimma gaskkas. Badjáneapmi iešguđetge hámis lea oaivadan su erenoamáš bargovuogi. Gironis áigu lagas ovttasbarggu doallat Kin bargoveagain dáiddagaskkusteami gažaldagaid birra. Su resideansaorrun lea golggotmánu 19.b. rájes juovlamánu 16.b. rádjái. Son lágida bargobáji museas bassin juovlamánu 14.b. dii. 13:00. Smith lea bajásšaddan austrálialaš Cabrogal Countrys ja orru dál Ngāmotus Aotearoas.

Kuráhtor Madeleine Collie bargguin lea guorahalli vuohki ja ovdanboahtá dávjá semináraid ja bargobájiid hámis. Jagis 2020 ásahii son Food Art Research Network mii čohkke dáiddáriid ja iežá kulturbargiid miehtá máilmmi, geat beroštit biepmus politihkkan ja estetihkkan. Vuođuinis Melbournes lea sus erenoamáš beroštupmi árbevirolaš borramušaide ja movt boares máhttu sáhttá vuot ealáskit odne. Resideansaorrumisttis, skábmamánu 11.-27.b., ráhkkana Collie máŋggajagaš prošektii Kin:in dáidaga ja biepmu birra.

Köken Ergun čakčamánu 24.b.-golggotmánu 8.b.

Köken Ergun, riegádan 1976:s Istanbulas, lea dáiddár ja filbmadahkki geas lea duogáš lávdedáidagis. Su filmmat vuosehit dávjá joavkkuid maid olbmot dábálaččat eai dovdda, ja makkár deaddu rituálain lea dain joavkkuin. Dábálaččat oroda Ergun ollu ovttas singuin, geaid galgá filbmet, ovdal go álggaha barggus. Guhkes dutkanáigodagat báidnet su prošeavttaid, main ovttasbarggut etnográfaiguin, historihkkáriiguin ja sosiologaiguin leat lassioassin su dáidagiid siskkobealde. Su barggut leat vuosehuvvon nugo Documenta 14:s, Paristriennalas, Jakartabiennalas (2015:s ja 2021:s), Kathmandutriennalas, Sydneybiennialas, Martin Gropius Baus, SALT:s, Garage Moscowas, Para-Site Hong Kongas, KIASMA:s, Casino Luxembourgas ja Kunsthalle Winterthuras. Son lea vuostáiváldán ollu bálkkašumiid filmmaidis ovddas filbmafestiválain, earet eará Tiger Awarda buoremus oanehisfilmma ovddas Rotterdam Film Festivalas ja Special Mention Prize jagi 2013 Berlinales. Erguna barggut gávdnojit almmolaš čoakkálmasain nugo Centre George Pompidous, Greek National Museum of Contemporary Artas, Stadtmuseumis Berlinas, Australian War Memorialas ja Kadist Foundationis.

Aqui Thami golggotmánu 1.b.-juovlamánu 20.b.

Dáiddár Aqui Thami gullá Himalaya Thangmi ja Kiratima nammasaš eamiálbmogiidda. Dál orru son Maastrichtas. Son seaguha dáidaga ja aktivismma barggustis, man vuođđun lea daga-ieš-kultuvra ja árbevirolaš meanut. Dahkat saji eamiálbmogiidda, ja gulahallama singuin, lea su bargovuogi váimmus. Sister Library, Sister Radio ja Sister Press ásaheaddjin lokte son sihke feministtalaš muitalusaid ja eamiálbmotmuitalusaid. Su fámolaš ja menolaš barggut, earet eará “töng” ja “Breathing with My Baje”, leat ovdamearkkat movt dáidda sáhttá dálkkodit, hukset vuostálastinvuoimmi ja nanusmahttit gáržžohallan joavkkuid. Dharavi Art Room ja Bombay Underground bokte háliida son ovddidit ovttasbarggu ja hábmet muitalusaid mat hástalit, oaivadit ja váikkuhit.

Lleah Smith golggotmánu 21.b.-juovlamánu 16.b.

Lleah Smith lea riegádan austrálialaš Cabrogal Countrys ja lea dál orrume Ngāmotus Aotearoas. Son bargá pedagogihka, dáidaga ja kuráhtorbarggu gávnnadanduovdagis ja doaibmá sihke Ásias ja Jaskesmearaguovllus. Smitha doavttergrádadutkan Monash University ja University of Illinois bokte dáhttu sajáiduhttit badjáneami “oahpaheaddjin”, spekulatiiva metaforan ja ofelasti rievdadanvuoibmin. Son lea ollu prošeavttaiguin bargan, nugo Radical Care Kit, Sydney Children’s Hospital (2023-2024), The Waterhouse, 23rd Biennale of Sydney, rīvus (2021-2022) ja Kaldor Studio, Kaldor Public Art Projects x Art Gallery of NSW (2019), do it (homework) Kaldor Public Art Projects (2018). Su prošeavttat sosiálalaš doaimmaid olis fátmmastit Hidden Lessons, Powerhouse (2021-2022) ja FUTURE SCHOOL, Cementa 22 (2022). Čakčamánus 2024:s álggii son Cultural Experiences, Public Programs and Learning-virgái Govett Brewsteris/Len Lye Centeris ja Puke Arikis Ngāmotus Aotearoas. Ovdal lei Curator, Programs and Learning Sydney biennalas ja son lea miellahttu Arts. Creativity. Education Research Groupas, Monash Universitys.

Madeleine Collie skábmamánu 11.-27.b.

Madeleine Collie kuráhtorbarggus lea guorahalli vuohki ja ovdanboahtá dávjá semináraid ja bargobájiid hámis, soames háve maiddái čájáhussan. Maŋemus áiggiid lea son guorahallan movt sosiála čatnosat sáhttet ilbmat šattuid oktavuođas, vuosttaldeapmin mearehis gilvimiidda nugo plantašaide. Food Art Research Network, fierpmádat mii čohkke dáiddáriid ja iežá kulturbargiid miehtá máilmmi, geat beroštit biepmus politihkkan ja estetihkkan, ásahii son jagis 2020 doarjagiin maid Arts Council England juolludii. Son joatká hukset fierpmádagaid lávdin doarjut prošeavttaid main dáiddárat guoradit čanastumiid gaskal ekovuogádagaid rievdamiid ja viiddis sosiálalaš, historjjálaš ja politihkalaš fámuid. Melbournein ja Folkstonein vuolggasadjin čalmmustahttá son erenoamážit árbevirolaš borramušaid ja movt ovddeš máhtut sáhttet ođđa eallima oažžut odne. Su resideansaorrumis, golggotmánu 11.-27.b., ráhkkana Collie máŋgga jagát prošektii Kin:in dáidaga ja biepmu birra.

Bild: Aqui Thami, Boju, stillbild ur Ceremony for the Shrine in Basel, 2024.