Framtid Sápmi 1: Ruoná industriija birra niehku

Drömmen om den gröna industrin/Ruoná industriija birra niehku, 1. oassi Arne Müllera bokte logaldallan, luođubargi journalista ja girječálli, Ubmi. Respondeanta: Rickard Eriksson, ekonomalaš geografiija professor Ubmi universitehtas.

Mearehis stuora industriijaáigumušat leat jođus Davvi-Ruoŧas. Oktiibuot lea sáhka 1400 miljárdda ruvdnosaš investeremiin Davvi- Ruoŧas ja Västerbottenis. Meroštallan čájeha ahte dárbbašuvvojit lassin 100 000 olbmo goappaš dan guovtti davvileanas logi jagi siste deavdit visot ođđa bargosajiid. Áigumušat leat boktán doaivaga, muhto leat maiddái riskkat ja váttisvuođat. Leago vejolaš hukset orrunvisttiid ja viiddidit servodatbálvalusaid seamma leavttuin go mainna ođđa industriijaealáhusat huksejuvvojit? Man olu ekonomalaš riskka bággejuvvojit gielddat maidda dát guoská váldit? Oažžugo olles guovlu doarjaga dain industriijaprošeavttain vai lea go várra ahte guovllulaš erohusat sturrot? Geat besset leat fárus mearrideamen geainnu go ollu galgá dáhpáhuvvat jođánit?

Arne Müller lea journalista ja girječálli gii orru Ubmis. Son lea earret eará bargan redaktevran SVT báikkálaš ođđasiin Västerbottenis. Jagis 2013 almmuhii vuosttaš girjjis, "Smutsiga miljarder—den svenska gruvboomens baksida", mas guorahalai birasváttisvuođaid Ruoŧa ruvkedoaimma siskkobealde. Dan rájes lea Müller čállán vel guhtta girjji. Ođđaseamos girji "Norrsken—drömmen om den gröna industrin" geahčada daid stuorra industriijaáŋgiruššamiid mat leat čadnon ruoná nuppástuhttimii mii lea plánejuvvon Davvi-Ruŧŧii. Jagis 2017 válljii heaitit barggus SVT:s vai beassá ollásit bidjat návccaid áššiide maid navdá erenoamáš áigeguovdilin—dálkkádatrievdamat, luondduriggodagat ja vuostálasvuođat regiovnnas.

Rikard Eriksson lea ekonomalaš geografiija professor Ubmi universitehtas ja dutkanjođiheaddji Centrum för regionalvetenskap (Cerum) nammasaš guovddážis seamma oahppoásahusas. Su dutkamuš lea vuosttažettiin guoskkahan bargguid geografiija
ja mii váikkuha guovllulaš erohusaide barggolašvuođas ja čálggus. Juste dál jođiha son earret eará čieža jahkásaš doaresfágalaš dutkanprográmma mii analysere daid stuorra ”ruoná” investeremiid servodatlaš ja ekonomalaš váikkuhusaid Davvi-Ruoŧas. Riksbankena ávvufoanda lea ruhtadan dan.