Mázejuavku—The Sami Artist Group. Susanne Haetta pittää luenon/föörelääsningin

Mázejuavku – The Sámi Artist Group
Susanne Haetta pittää luenon/föörelääsningin

Vuona 1978 kaheksan nuorta saamelaista taiteilijaa panit pysthöön Mázejoavku / Masi-porukan. Nämät olit ensimäisiä koulutettuja taiteilijoita Sapmissa. Heile oli tärkeätä ”tulla takasi kotia” taiteopiskeluitten jälkhiin, siis Pohjos-Sapmiin, missä perustit kolektiivin joka järjesti workshopia saamelaiskylässä Másissa. Ryhmä oli aktiivi semmosena aikana ko tietoisuus asimileerinkipolitiikasta ja muusta syrjinästä ja vastustus sitä vasthaan, levisi. Samala ko tehthiin kreatiivista työtä taisthelthiin ittemääräämisoikeuksitten ja maanomistusoikeuksitten puolesta. Mázejoavkun taitheela oli siksi tärkeä merkitys niin saamelaisele yhteiskunnale ko Norjan natsunaaliväestölle, joka sai pareman ymmäryksen saamelaisitten taistelun syistä. Toisetki alkuperäisväet tulit tietoseksi saamelaisten taistelutahosta. Sen viien vuen aikana ko Mázejoavku oli pystössä, sen vaikutus oli merkittävä taitemailmassa. Jäsenillä oli kans tärkeä rolli ko saamelaiset taiteilijat orkaniseerasit ittensä.

Susanne Hætta (syntyny 1975) oon saamelainen kirjailija, kyraattori, valokuvvaaja ja taitelija. Hään assuu Čáhcesuolu/Vadsø/Vesisaaressa norjanpuolela Sapmia. Pääteemana hänen kirjoissa oon saamelaiset taiteilijat ja saamelainen yhteiskunta. Hætta valokuvvaa, tekkee grafiikkia ja instalašuunia, joissa hään miettii hänen omasta itenttiteetistä perheessä. Hään oon jäsen Dáiddadállu-ryhmässä, joka oon saamelainen taiteilijaverkosto Koutokeinossa. Ko tämä verkosto juhli kymmentä vuotta Susanne näytti teoksiansa Sámi Dáiddaguovddán/ Samisk center för samtidskunstin lukaalissa Karasjoessa. Hänen kuvvaamista ja kirjottamista mainothiin kohään julkasi kirjan mailmala tunnetuista saamelaisista taiteilijosta Mari Boinesta ja Synnöve Persenistä. Vuona 2020 hään julkasi kirjan Mázejoavkun piunjääristä, aktiiviä 70-, ja 80-luvuila. Seuraavat kirjat tuleva kerthoon Finnmarksegendomenista (2026) ja saunakulttuurista Norjassa (2025).

Foto: Vidar Knai, 1970