Ailin kohtaaminen — Lena Ylipää ja Aili Kangas

Herkkätuntheelisiä stileepeniä rauhalisissa färissä, joittenko mutiivit tuleva Tornionlaaksosta eli muista Norrbottenin osista oon tuntomerkit Aili Kankhaan maalauksessa. Jo silloon ko opiskeli Konstakademissa Tukholmassa 1952-1957 Aili kehitti hänen ommaa erikoista taitheelista kieltä ko teki huolelisia tulkintoja arkipäivän kampheista lapsuuenkoissa Kierunassa. Hänet saattais kuttua ”Norrbottenin Morandiksi”. Tänä vuona Aili olis täyttäny 100 vuotta ja sitä Kin-myseymmi nykyaijantaiteele juhlii retrospektiivilä näyttelyllä joka alkaa 13 kesäkuuta 2024. Osana näyttelyä oon se ko taiteelija Lena Ylipään, joka toimii Lainiosta, oon tahottu tekheen uuen teoksen, jonka lähtökohta oon Kankhaan taiteelisuus.

Pahkakuppia/Ponkoja, rasioita, kruukuja, traasumattoja ja väävistoolia/kangaspuita, jokka oon maalattu ohenetuila akvarelli-, ja öljymaalila, ja sovussa rinta rintaa puoloitten, hilloitten, kvannen/väinönputkitten ja muitten paikkakunnan kasvitten kansa, oon yin Kankhaan laajassa työssä. Nämät oon arjen ussein unohtettuja tavaroita, joila oon yhteys tornionlaaksolaisheen kulttuuhriin ja lantalaishiin Kierunan ympärillä. Hään maalasi kans maisemia, mutta silloon katse oli maahan – ja tästä synty lähikuvia ilman horisonttia. Se oon asialiasta ja intiimiä, henkilökohtaista ja läheistä, ja jonku verran naiviaki. Taitekriittikkeri Stig Johansson selitti 1959 Svenska Dagbladetissa kunka Kankhaala oon ”hieno puettinen slöija/huntu”. Samana vuona Birgit Rausing kirjottaa hänen puolesta Kvällspostenissa ”koskettavasta kömpelyyestä”.

Aivan niinku moni muu vaimonen taiteelija Ruottissa toisen mailmansoan jälkhiin, Kangas oli oppilas Signe Barthin privaatissa maalauskoulussa Tukholmassa. Konstakademissa olit Sven Xet Erixon, Bror Hjort ja Olle Nyman hänen professoria. Hään piti näyttelyn Lilla Paviljongenissa Tukholmassa 1959, jotako hoiti lekentaarinen Petra, Ebba Konstantia (Petra) Pettersson, ja kans Kiruna Konstgillessä 1961, Sen jälkhiin seurasi usseita näyttelyitä, esimerkiksi Föreningen svenska konstnärinnor-järjestyksen kansa. Hänen teoksia oon ostanu omhiin kokoelhmiin Nationalmuseum, Moderna Museet, Riksbanken ja Skoldirektionen. Kangas teki muutaman pitemän reisun Etelä-Euroophaan, mutta eli pääosan elämästä Kierunassa, missä kuoli vuona 2000.